Työnohjauksen tarkoituksena on ylläpitää ja edistää asiakkaan kykyä tehdä hyvää työtä. Työnohjaus sopii jatkuvaksi välineeksi ammatilliseen kasvuun, työn laadukkaaseen kehittämiseen ja työhyvinvoinnin ylläpitoon. Myös kriisityönohjaukset ovat tavallisia.

Sanana työnohjaus voi olla hieman pulmallinen, sillä se saattaa johtaa ajattelemaan, että työnohjaajan tehtävänä olisi perehdyttää tai antaa suoria neuvoja siitä, miten asiakkaan pitäisi työtään tehdä. Tästä syystä voidaan myös päätyä ajattelemaan, että työnohjaukseen ”joutuu” silloin, kun työtehtävät eivät jostain syystä suju.

Työnohjauksen tavoite on kuitenkin toisenlainen. Työnohjaus on oman työn tutkimista, kehittämistä ja arviointia. Työnohjauksessa annetaan tilaa ja aikaa sellaisille kysymyksille, jotka mietityttävät asiakasta omassa työssään. Työnohjauksesta voi löytyä uusia näkökulmia ja motivaatiota, jotka mahdollistavat uudet ajatukset ja toimintatavat arjen työssä. Työnohjauksesta voi olla apua mm. työn ilon löytämiseen, työn rajaamiseen, työmenetelmien kehittämiseen, työpaikan vuorovaikutussuhteiden ylläpitoon ja koko työyhteisön sekä esimiehen tukemiseen esimerkiksi muutostilanteissa.

Työnohjaajana toivon, että minusta olisi asiakkailleni oikeasti hyötyä. Siksi jokainen työnohjausprosessi on erilainen. Työnohjauksen ytimessä on dialogisuus, eli yhteisen ymmärryksen rakentaminen arvostavassa vuorovaikutuksessa. Kuuntelen asiakkaideni toiveita herkällä korvalla sekä myös kutsun asiakkaitani rakentamaan yhteisestä työnohjausprosessistamme mahdollisimman hyvän. 

Oma työhistoriani koostuu pitkästä kokemuksesta opetusalalla, rehtorin työssä kerätystä esimieskokemuksesta sekä kokemuksesta sijaisvanhempana toimimisesta. Työnohjaukseni ei kuitenkaan rajoitu näille aloille, sillä työnohjaukseen ei kuulu “paremmin tietäminen” tai suorat ohjeet siitä, miten ohjattavien pitäisi työtään tehdä. Työnohjaajan ammattitaitoni näkyy vuorovaikutus- ja prosessiosaamisena, autan työnohjauksen menetelmillä asiakasta ymmärtämään ja analysoimaan omaa työtään ja siihen liittyvää vuorovaikutusta. Tämä ammattitaito on sovellettavissa alalle kuin alalle.

Työnohjauksesta on eniten hyötyä silloin, kun asiakkaat uskaltavat rohkeasti sekä ottaa puheeksi että käsitellä oman kasvunsa kannalta merkityksellisiä asioita. Asiakkaan tarpeista lähteminen ja asiakkaan kunnioittaminen edistävät turvallisen ohjaussuhteen syntymistä. Työnohjausprosessi on aina luottamuksellinen ja työnohjaajaa sitoo vaitiolovelvollisuus.

Työnohjauksen hinta määräytyy ryhmän koon ja prosessin pituuden mukaan. Ota rohkeasti yhteyttä ja kysy tarjous! Voit myös pyytää sähköpostiisi ajantasaisen palveluesitteeni, josta selviää perushintataso. Voit pyytää esitettä esimerkiksi etusivun ota yhteyttä -lomakkeen kautta.

Työtilani sijaitsee rauhallisessa, ajatusten äärelle pysähtymään kutsuvassa ympäristössä n. seitsemän kilometrin päässä Kurikan keskustasta. Monikemikaaliyliherkkyyteni takia toivon, että voisit tulla paikalle ilman lisättyjä hajusteita. Työnohjausta voidaan järjestää joustavasti myös asiakkaan terveissä tiloissa, ulkona tai verkon välityksellä.

Asiakkaiden kokemuksia minusta työnohjaajana:

 “Lämmin, rohkea, rauhallinen, dialogiin kutsuva ote.” -Sosiaali- ja terveysalan ammattilainen

“Parasta Mariassa oli se, että hän aidosti keskittyi kuuntelemaan asioita ja minulle tuli sellainen olo, että joku on minun puolellani ja ajattelee minun hyvinvointiani. Marian laaja tietämys opetusalan asioista auttoi minua pääsemään asiaani kiinni nopeammin ja löytämään toimintatapoja ja ratkaisuja. “ -Jussi

Lisätietoa voimavarakeskeisen työnohjauksen taustafilosofiasta:

Vaikka en käytäkään työnohjauksissa mitään tiettyä sabluunaa, olen opiskellut erityisesti dialogisuutta, reflektiivisyyttä, narratiivisuutta ja ratkaisukeskeisyyttä. Omassa työnohjauksessani nämä asiat näkyvät mm. seuraavalla tavalla:

• Dialogisuus tarkoittaa yhteisen ymmärryksen rakentamista arvostavassa vuorovaikutuksessa. Työnohjauksessa tämä näkyy suunnitelmallisena ja pohdiskelevana vuoropuheluna, jonka tavoitteena on vahvistaa ohjattavan kykyä tehdä hyvää työtä.
• Reflektiivisyys mahdollistaa asioiden, tunteiden ja ajatusten tarkastelun eri näkökulmista. Yhdessä voidaan löytää vaihtoehtoisia tapoja suhtautua työelämän ilmiöihin.
• Narratiivisuuden perusajatus on, että meillä kaikilla on tarinamme, jota emme pelkästään kerro, vaan myös elämme todeksi. Ajatuksemme ja uskomuksemme vaikuttavat usein tiedostamattakin siihen, miten toimimme. Sisäisen tarinan on mahdollista muuttua esimerkiksi työnohjauksessa löydettyjen uusien näkökulmien avulla.
• Ratkaisukeskeisyys tarkoittaa sen huomaamista ja vahvistamista, mikä toimii jo valmiiksi.
•